Hattunen Jenna 53_WEBIINPolitiikka

Poliittisessa päätöksenteossa lähtökohtaisesti arvostan tulevaisuusorientoitunutta ajattelua. Asioita on ajateltava laajasti: emme voi tehdä päätöksiä ainoastaan jonkin tietyn alueen tai eturyhmän hyväksi, vaan on kyettävä kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.Arvot ohjaavat poliittista ajatteluani, joista tärkeimpinä mainittakoon:

1) Sivistys: Sivistyksen tulee yhdenvertaisena oikeutena jokaiselle. Maksuton perusopetus mahdollistaa sivistyksen jo pienestä pitäen ja jokaiselle lapselle on tarjottava miellyttävä oppimisympäristö, jossa oppiminen on innostavaa. Pidän myös tärkeänä kannustusta opintoihin ja itsensäkehittämiseen. Elinikäisen oppimisen tavoitetta on tuettava.

2) Välittäminen: Pienetkin teot auttavat. Etenkin liikenneturvallisuudessa välittäminen on arvo, joka jokaisen tulisi muistaa. Emme voi laeilla taata turvallisuutta, mutta voimme olla turvallisen ympäristön mahdollistajana esimerkiksi teiden kunnossapidon osalta. Välittämällä mahdollistamme turvallisen ja kannustavan elinympäristön.Vastuu: Ensinnäkin vastuu voidaan jaotella kolmeen osaan: vastuu itsestä, vastuu toisista, vastuu ympäristöstä. Vastuunkantaminen on pohjana yhteiskunnan toimivuudelle. Parhaan ratkaisun löytäminen ei aina ole helppoa ja ikäviäkin ratkaisuja on tehtävä, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme säilyy. Vastuullisilla päätöksillä rakennamme tulevaisuutta.

3) Vapaus: Usein kyseisestä arvosta tulee päällimmäisenä mieleen niin sanottu positiivinen vapaus eli vapaus tehdä jotakin. Saatamme unohtaa, että vapaus on myös negatiivista vapautta eli vapautta olla tekemättä jotakin. Liiallinen rajoittaminen ei kaikissa tilanteissa ole paras tai hyväkään ratkaisu. Uskon vahvasti vapauden itsensä luomaan tasapainoon. Vapautta on toki rajoitettava lainsäädännöllä, se on selvää. Liiallinen holhoaminen ei kuitenkaan mahdollista toimivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa.

 

Kuntavaaliteemani 2017 löydät täältä.

 

 

Eduskuntavaaleissa 2015 teemani olivat:

Nuoria tuettava

– Nuorisotyöttömyyteen on jatkettava ratkaisujen etsimistä. Nuorisotakuun toimivuutta kehitettävä ja kiinnitettävä huomiota; kuinka työn- tai opiskelupaikan tarjoaminen TE-keskuksissa toimii vai voidaanko tällä saralla tehostaa toimintaa.

– Nuoret ja opiskelijat ovat yhteiskunnan tulevaisuus, ja heidän hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Mielenterveys-, alkoholi ja huumeongelmien ennaltaehkäisyyn panostettava. Psykologipalvelujen saatavuus turvattava.

Opiskelijan elämä

– Koulutus kulmakivenä – Koulutukseen tulee panostaa.

– Oppisopimuskoulutusta hyödynnettävä enemmän ja sen rinnalle otettava käyttöön koulutussopimusmalli, jossa työnteolle annetaan suurempi merkitys.

– Opintojen jälkeen työelämään pääsyn tulisi olla joustavaa, ja opiskelijan tekemästä työstä ei tule rangaista, joten tulorajoja reippaasti korottamalla mahdollistamme työelämään kiinni pääsemisen jo opintojen ohella. Mikäli opiskelija kykenee suoriutumaan sekä opinnoista että töistään, ovat tulorajat turhia nykyisenlaisten opintopistevaatimusten ollessa käytössä opintojen etenemisen tarkastelussa. Vähintäänkin muutos niin, että tulorajojen ylimenevästä osasta ei joutuisi palauttamaan kokonaista tukikuukautta takaisin, vaan ainoastaan ns. ylitienatun osan.

– YTHS pidettävä korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tarjoajana ja sen tulisi koskea kaikkia korkeakouluopiskelijoita eli myös AMK-opiskelijoita.

– Korkeakouluista valmistuneita työttömiä on hälyttävän paljon. Koulutuspaikkamääriä tarkasteltava uudelleen ja päällekkäisyydet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa poistettava.

Työn ja yrittäjyyden kannustavuus

– Työllistäminen yrityksille halvemmaksi – näin luomme myös lisää työpaikkoja. Yritykset ja yrittäjät työllistävät eniten, ei julkinen sektori. Yrityksiä tulee tukea niin, että työllistäminen on kannattavaa. Yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä helpommin, mikäli pidennämme koeaikaa nykyisestä.

– Yrityksiä kannustettava investoimaan ja laajentamaan myös muualle kuin pääkaupunkiseudulle, jotta pidämme maakunnat elinvoimaisina. Maakunnissa monet yritykset ovat PK-yrityksiä, joiden toimintaa tulisi tukea. PK-yritysten hallinnolliset kustannukset ovat liian suuret. Hallinnollisten kustannusten vähentämisellä annamme yrityksille paremmat valmiudet palkata työvoimaa.

Turha sääntely, byrokratia ja lait

– Sääntelyn ei tule olla itsetarkoitus. Turhalla sääntelyllä emme luo joustavaa ja kehittyvää yhteiskuntaa. Sääntelyä toki tarvitaan, ilman lakeja ja normeja ei olisi sitä turvallisuutta, jota Suomessa on ylläpidettävä. Byrokratian vähentäminen helpottaa myös esimerkiksi sosiaalietuuden hakijan asemaa, jotta samaa paperia ei tarvitse toimittaa useaan eri instanssiin.

– Tietosuoja ei saa tulla esteeksi inhimillisen hädän keskellä ja sen vuoksi viranomaisten väliset tietosuojat tulisi ottaa uuteen tarkasteluun turvallisuuden ja lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisen, poliisin ja lääkärin tulisi saada vaihtaa lasta koskevia tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä, mikäli epäillään lapsen terveyden olevan vaarassa.

– Oikeusprosesseja on sujuvoitettava ja näin tehostettava oikeuslaitoksen toimintaa. Esimerkiksi tietyissä pienimuotoisissa rikosasioissa syytetyn jäädessä pois oikeuden istunnosta, asia tulisi voida käsitellä.

– Kuinka laki tosiasiassa toimii? Lakien jälkikäteistä seurantaaon suoritettava, jotta tiedämme toteutuvatko lain tavoitellut vaikutukset.

Turvallisuus

– Turvallisuutta luovat esimerkiksi luottamus siihen, että uskallamme kävellä kaduilla pelkäämättä ja luotamme oikeusjärjestelmän toimivuuteen. Kuitenkin oikeustajua loukkaavat tuomiot nousevat usein pinnalle. Esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta tulisi vähimmäisrangaistuksena tuomita vankeutta nykyisen sakkorangaistuksen sijasta.- Puolustusvoimilta ei tule missään nimessä leikata, jotta voimme järjestää kertausharjoituksia ja uusia kalustoa. Lisäksi kyberturvallisuuden alallakin on nykyajan maailmassa kouluttauduttava.